Miltä minä näytän kun olen saavuttanut tavoitepainoni?

Olen jo jonkin aikaan miettinyt että miltä peilikuvani näyttää kun olen saavuttanut sen tavoitepainoni johon on vielä todella pitkä matka. En ole koskaan ollut normaalipainoinen ihminen. Enkä tiedä miltä näyttäisin. Ja millainen on oikeasti tuo kropan rakenne.

Jonkin verran on kuntosalia takana, mutta hiukan on jäänyt tuon polven leikkauksen takia ja polven kuntoutumisen takia. Mutta paluu kuntosalille on edessä todella pian. Mitä muutoksia on tapahtunut kroppassani ainakin tuo ryhti on parantunut ja emännänkyhny selässä on pienetynyt jo huomattavasti.

Kotona olen tehnyt käsitreenejä ja kuntouttanut pari kuukautta noita jalkoja fyssarin ohjeiden mukaan. Jalkoja voin tehdä vasta salilla vasta syksyllä. Kesäkuussa saa kokeilla juoksemista ja hölkkäämistä, mutta ensin täytyy kuntouttaa noi jalat paremmaksi. Ja saada tuota painoa jonkin verran pois.

Ehkä yksi syy jonka vuoksi haluan pudottaa tuota painoa on se että noissa jaloissa on tuo anatominen rakennevika sama rakenne vika löytyy tuosta vasemmasta polvesta joka on oikeasta jalasta korjattu. Tällä hetkellä se naksuu kun liikkeitä tekee .Eli painon pudottaminen on noiden polvien kannalta todella tärkeätä.

Lisäksi tuo tuleva ammattini lähihoitajana. Siinä on hyvä olla fyysinen perusvoima ja kunto jaksaa. Sillä työ on haastavaa ja siinä joutuu tekemään raskaitakin työtehtäviä, Jaon hyväkin että kroppa on hyvässä kunnossa. Ja kun paino on kurissa hikoilunkin määrä pienenee todella paljon. Sukuvikana helposti hikoilen niskasta ja päästä.

En ole useimmitenkaan tyytyväinen siihen miltä näytän, kun katson peilistä tai puen jotakin vaatetta päälleni. Mutta minun täytyisi muistaa että matka on ollut jo pitkä ja haastava. Olenhan ollut jokusen vuosia sitten + 15 kg. Lihavempi enkä ole noita kiloja lihonut mitä olen saanut usean vuoden aikana laihtunut.

Tavoitteena minulla olisi mukava terveellinen vartalo jossa oli lihaksia. Ja kroppa jossa viihdyn. Ruokavaliota, jota noudatan tällä hetkellä tavoitteena syödä säännöllisesti eikä kauheasti herkkuja ruokavaliossa. Pieniä lipsahduksia on ollut mutta niistä on päästy. Oispa helpompaa jos niitä herkkuja ei tuotaisiin kotiin. Täytyy vain vahvistaa tuota itsekuriani ja opetellaa sanomaan ei. Onneksi minulla on sallittuja herkkuja kuten  WPC80 ja pudding. Eikä mieleni tee tuolta pakkasesta löytyviä jäätelöitä. Syököön muut niitä ja kantakoon rasvansa ja ylipainonsa itse.

Youtube ihmeellisestä maailmasta tuli vastaan Pt Vatasen video, joka antoi lisämotivaatiota ja kannustusta tähän projektiini.